Tulevaisuuden työntekijä on tottunut muutoksiin

Maailmantalous ja sen heilahtelu. Pandemia. Digitalisaatio ja digiloikka. Määräaikaisuudet. Etätyö. Eläkeiän karkaaminen.

Nämä termit ovat tuttuja tänään ja huomenna lähes jokaisen suomalaisen työpaikalla. Jotkut termeistä ovat tutkittavissa ja ennustettavissa, siten myös jollain tapaa hallittavissa, toiset taas eivät.

Tämän päivän työmme voi sanoa olevan lähes jatkuvaa muutosta. Kun työelämä muuttuu vauhdilla, meidän on pysyttävä perässä.

Tulevaisuuden työntekijän tärkein ominaisuus on kyky muutokseen.

2020-luvun työelämä on erilainen, mihin monet vanhemmistamme ja isovanhemmistamme tottuivat. Vuosikymmenten takaisessa työelämän kaaressa opittiin ensiksi ammattitaito ja sitten mentiin töihin. Oltiin töissä ja työuran lopuksi jäätiin eläkkeelle muistamisten kera.

Enää ei ehditä ansaita kultakelloja

Harvassa ovat enää he, jotka tekevät vuosikymmenten mittaisia työuria saman työnantajan – tai ainakaan saman työtehtävän parissa. Tuskin moni sellaista enää odottaakaan.

Määräaikaisuus on monella alalla enemmän sääntö kuin poikkeus. Itsensä kouluttaminen, alanvaihto tai downshiftaaminen kuuluvat nykytyöläisen ansioluetteloon useammin kuin kultakello tai muut pyöreiden vuosien työansioista kertovat lahjat.

Jo pitkään työelämässä olleiden ja nyt työelämään astuvien ajatukset käytännöistä ja työn roolista omassa elämässä ovat osittain erilaisia. Nuoret työntekijät lanseeraavat tullessaan uusia käytäntöjä ja asenteita työpaikalle. Tästä tiedämme, että tulevaisuuden työntekijämme ovat itse osa muutosta.

Smile Henkilöstöpalvelujen vuonna 2019 teettämässä tutkimuksessa Nuoret ja keski-ikäiset työelämässä – Keltanokat ja kehäraakit todettiin, että vanhemmille työntekijöille työmoraali tarkoittaa nuhteettomuutta ja keskittymistä moitteettomaan työsuoritukseen.

Nuorten työmoraali taas tarkoittaa työn iloa ja työssä viihtymistä. Nuoret kommunikoivat työelämässä mieluiten some-kanavien kautta: vastaukset halutaan nyt, ei huomenna, kun taas vanhempi sukupolvi suosii sähköpostia työpaikan keskinäisessä keskustelussa.

Yhteneväiset mielipiteet varttuneella ja nuorella työntekijällä on kuitenkin useasta asiasta: palautetta toivotaan enemmän, joustoa työajoissa pidetään arvossa ja lyhyemmän työpäivän mahdollisuus pienemmillä tuloilla kiinnostaisi monia.

Tulevaisuus tuo töitä, joista emme ole vielä kuulleetkaan

Nyt työelämään astuvilla ja siellä hetken olleilla, työtehtävien vaihtuvuus, digiloikat ja ammatinvaihdokset ovat ja tulevat olemaan uusi normaali.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Työelämä – katse vuoteen 2040-raportista kirjoitetun artikkelin mukaan teknologian kehitys on aina luonut uusia töitä ja ammatteja. Näiden tulevaisuuden töiden hahmottaminen on vaikeaa, kun taas häviäviä töitä pystymme listaamaan.

Tällä hetkellä elämme niin suuren loikan aikaa, että se vaatii lähes kaikilta yhteiskunnan tahoilta, päättäjistä työläisiin, suurta muutoskykyä.

Korona vei työelämäloikkaamme yllättävän ja ennalta-arvaamattoman harppauksen eteenpäin.

Opetusneuvos Ilpo Hanhijoki kertoi Opetushallituksen tiedotteessa 15.6.2020, että koronaviruksen aiheuttama kriisi näyttäisi nopeuttavan monia ennakoinnissa tunnistettuja ilmiöitä, joiden oletettiin toteutuvan vasta kymmenen vuoden kuluttua. Näitä ilmiöitä ovat mm. viestintäteknologia, verkkokaupan muutokset ja lukuisten palveluiden siirtyminen verkkoon.

Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin arvioi 15.7., että koronan vaikutus työelämään tulee näkymään tulevaisuuden etenemis- ja rekrytointimalleissa. Kun työntekijästä ei saada kokemusta sosiaalisella, kasvokkain käytävällä kommunikoinnilla, uralla eteneminen saattaa saada katkoksen.

Melin uskoo, että tulevaisuuden rekrytoinneissa rekrytointifirmojen- ja palvelujen käyttö lisääntyy ja testaamisen merkitys tulee lisääntymään.

Tulevaisuuden työelämä on iso kysymysmerkki

Emme voi tietää millainen työelämämme on kymmenen vuoden kuluttua, emmehän aavistaneet nykytilannettakaan: Olisimmeko uskoneet vuonna 2010, että keväällä 2020 suurin osa suomen opettajista etäopettaa oppilaitaan yli kahden kuukauden ajan? Olisimmeko uskoneet, että kommunikoimme työporukan kanssa whatsappilla tai että osa jumppaohjaajista vetää tuntejaan verkossa?

Työelämämme vuosi 2030 ei ole ennustettavissa. Varmaa on kuitenkin se, että se on erilainen kuin tämä vuosi.

Tulevaisuuden työntekijän tärkein ominaisuus on kyky muutokseen.

Tuohinainen suosittelee: Uskotko, että nykyinen työsi on olemassa vielä 10 tai 20 vuoden kuluttua siinä muodossa, missä nyt harjoitat sitä?

Tarjosin tätä blogikirjoitusta hieman eri muodossa artikkelina sanomalehdelle, joka ei halunnut sitä. Nyt julkaisen sen omalla tavallani, olisiko tämän voinut tehdä 20 vuotta sitten?