Duunari tässä hei

Onko sinulla mielessäsi yhteiskuntaluokka, johon kuulut? Mistä olet saanut tämän käsityksen? Elävätkö käsitteet yhteiskuntaluokista vieläkin?

Tähän pohdintaan minut inspiroi Suvi Vaarla, ja hänen kirjansa Westend. Lukusuositus!
Kirja oli minulle samaistuttava: vähän riipaiseva ja uskottava, yhden tytön kasvutarina nuoreksi ja aikuiseksi 90-luvun laman aikana ja sen jälkiseurauksissa.

Yhteiskuntaluokat

Joskus aikoinaan, ja toisinaan vieläkin ajatellaan, että suomalaiset jakautuvat erilaisiin luokkiin mm. ammatin, harrastusten ja varallisuuden perusteella. Luokkajaon tapoja on erilaisia ja ne ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa. Aihe saatetaan nähdä poliittisesti latautuneena ja historia juontaa juuriaan myös sinne.

Mikä nostalgiatrippi yläasteen historiantunnille tulee Wikipedian yhteiskuntaluokka-artikkelista: torpparit ja mäkitupalaiset, olin jo ehtinyt unohtaa nämä!

Sosiologian professori Harri Melin on tämän artikkelin myötä kanssani samaa mieltä siitä, että Suomi on edelleen luokkayhteiskunta.

Luokat voisivat olla tänään ja tässä kirjoituksessa puhekielisiltä nimiltään:

  • Duunarit
  • Keskiluokka
  • Porvarit

Suurimpana määrittävänä jakajana näiden välillä lienee raha, tai se, onko sitä.

Duunarit ja rikkaat?

Kirjoitin aiemmin Elämän Eväät-kirjoituksessani siitä, miten meillä lapsuudenkodissani profiloiduttiin ei-rikkaaksi. Nämä ”rikkaat”, ts. yläluokka / porvarit olivat tuolloin 90-luvulla vanhempieni mielestä nykyistä keskiluokkaa: opettajia, paremmin pärjääviä yrittäjiä ja insinöörejä.

Rikkaat vain olivat rikkaita.

Muistan miettineeni jo lapsena, miten joku sitten oli rikas ja miksi me emme olleet?

Kun duunarin lapsi näki myslin

Parhaalla ystävällä oli aina paljon barbeja. Iso laatikollinen.

Minulla oli yksi barbie.

Kun sain mennä ystäväni luo yökylään, kylvimme kylpyammeessa. Omakotitalon puutarhan pensaat notkuivat herkkuja, joista en ollut koskaan kuullut. Pelasimme pelikonsolia isosta telkkarista. Aamuisin meille oli katettu aamupala, jollaista en ollut koskaan nähnyt. Mysliä, suolakurkkua, haudutettua teetä aikuisten pikkukupeista.

Palasin yökylästä rivitaloasuntoomme, jaettuun huoneeseen isoveljeni kanssa. Kotona oli ihan mukavaa, mutta kaikista mieluiten olin parhaan ystäväni luona.

Paras ystäväni kävi ulkomaanmatkoilla, me sukulaisten luona ja kerran Puuhamaassa.

Vanhempien painava perimä

Lapsuudenkodissa saadut ajatusmallit elämästä ja rahankäytöstä ovat usein pitkälle vaikuttavia.

Meillä, 90-luvun duunariperheessä rahan ansaintakeinoja ei nähty. Käytiin tehtaalla töissä kahdeksan raskasta tuntia päivässä ja tultiin kotiin lepäämään.

Pohjois-pohjanmaalta ponnistaneet vanhempani eivät etsineetkään mitään muuta. Luokkajako oli tehty syntymässä, siihen ei voinut vaikuttaa.

Nykypäivänäkin

Vielä nytkin, törmään joskus omaan duunariuteeni tai ehkä toisten ymmärtämättömyyteen duunariudesta. Esimerkki:

Keskustelin tuttavan kanssa koronan vaikutuksista pienyrittäjiin tai lomautuksiin. Olin huolissani heistä kaikista, joita lomautukset, irtisanomiset ja tulovirran yhtäkkinen katkeaminen koskettivat.
Tuttava, keskiluokkaisen lapsuuden ja lähes povarillisen aikuisuuden kasvatti virkkoi: ”Ei se nyt niin montaa ihmistä voi koskettaa. Kyllä asiakkaat palaavat käyttämään palveluita sitten kesän jälkeenkin.”.

EI. Esimerkiksi parturi-kampaaja ei voi odottaa kesän yli asiakkaita. Hän ei voi myöskään tehdä töitä etänä. Hänen huhtikuun tulonsa voivat olla 0 euroa viruksesta johtuen.

Tätä ei ehkä yläluokkainen voi ymmärtää. Duunarin tilillä ei aina ole katetta moneksi kuukaudeksi tai vanhempien tilillä ei ehkä ole varaa lainata rahaa pahimman yli pääsemiseksi.

Duunarikin voi muuttaa rahakäsitystään

Jos eläisin edelleen vain vanhempieni opeilla; en olisi alkanut säästää sijoitusrahastoon tai alkanut suunnitella yritystoimintaa.

Ehkä joku muu on tajunnut tämän aiemmin, mutta minulle mahdollisuus oman rahatilanteen haltuunotosta valkeni vasta yli 30-vuotiaana.

Kiitos lukuisten kohtaamieni ihmisten, yritän joskus ajatella maailmaa myös oman luokkajakoni ulkopuolella.

Tuohinainen suosittelee: Tee nostalgiamatka 90-luvun laman kuviin ja tunnelmiin.