Liian arvokasta?



500 euron tauluhankinta oli minulle liian arvokas.

Tai niin minä luulin.

Miten voi olla mahdollista, että oikeutin itselleni yli 600 euroa maksavan puhelimen oston, mutta en voinut ostaa 500 euroa maksavaa taulua?

Miksi meillä on näin outoja rahakäsityksiä?

Arvokas taidenäyttely

Kävin tammikuussa taidenäyttelyssä Hangossa. Näyttely koostui värikkäistä öljyvärimaalauksista, joiden pääasiallisena teemana oli luonto.

Jokaisen taulun yhteyteen oli kirjoitettu pieni teksti kertomaan luomistyöstä tai siitä, mitä kulloinenkin taulu merkitsi taiteilijalle.

Heti näyttelyn aluksi silmäni nauliintuivat kauniiseen merenrantamaisemaa esittävään tauluun. Valo taulussa oli ihmeellisen kaunis: Talvisen iltapäivän rusko, viimeisten auringonsäteiden punertava sävy. Tauluun oli maalattu kivikkoinen merenranta, sopivasti kuohuvat aallot löivät vaaleaan talviseen rantaan.

Taulun hinta oli 500 euroa.

Siis 500 euroa!

Ihan liian kallis, ajattelin.

(Anteeksi taidetietäjät, ymmärrän että 500 euroa ilolla, tuskalla ja luomistyöllä tuotetusta taulusta ei ole hinta eikä mikään.)

Kiertelin näyttelyn kaksi kertaa läpi, ja aina vaan silmäni nauliintuivat tuohon ensimmäiseksi näkemääni teokseen.

Jätin tuon ihailemani taulun ostamatta.

Nyt huhtikuussa, taulun ostamatta jättäminen kaihertaa minua viikoittain.

Olen miettinyt jopa paikan sille kodissamme.

Mikä on kenellekin (liian) arvokasta?

Jollekin 100 euroa uusista kengistä on liikaa. Joku ei ikinä maksaisi täyttä hintaa jostain tuotteesta, minkä voi ostaa käytettynä.

Meillä kaikilla on jokin ”liian arvokas” hinta tietyille asioille.

En uskaltanut sanoa meidän miehelle, että ostin juuri yli 600 euron puhelimen. Hän ei ikinä voisi ostaa niin kallista puhelinta.


Ajattelen kuitenkin itse niin, että tulen käyttämään puhelintani joka päivä seuraavan 3-4 vuoden ajan.

Jos käytän puhelinta vaikka kolme vuotta tästä eteenpäin, päiväkohtaiseksi hinnaksi muodostuu n. 0,59€.

Kallista? Minulle ei, meidän miehelle kyllä.

Mihin muuhun saattaisin käyttää 500€ esimerkiksi vuoden aikana?

Jos taulu oli minulle liian kallis, aloin äskettäin miettiä, mihin muuhun 500 euroa saattaisi huveta ”tuosta vain” vuoden aikana?

  • Pari hotelliyöpymistä syömisineen ja juomisineen
  • Joka kuukausi ulkona syönti perheen kesken
  • No ne pullovedet (näitähän en siis enää kuluta)
  • Uudet kengät + juhlamekko + kynsilakka + kampaus + meikki hääjuhlaan
  • Uudet verhot/matot/lipastot/naulakot yms. kodin sisustus

Esimerkiksi nämä luettelemani asiat pysyisivät kanssani verrattain lyhyen aikaa. Elämyksiä tai muuta maailmaan tutustumista ei voi tietenkään mitata rahalla ja ne säilyvät muistoissa ikuisesti.

Mutta lista on havainnollistava euromäärien suhteen.

Kuten taidekauppias Jani Saikkonen sanoo Aamulehden artikkelissa, taiteesta kiinnostuneetkin ihmiset jättävät helposti taulun ostamatta. Ihmiset voivat ostaa 3000 euron television, mutta eivät 3000 euron maalausta

Jos olisinkin ostanut tuon 500 euron taulun, se olisi ollut kanssani loppuikäni.

Eikö se olisi mittaamattoman arvokasta?

Tuohinainen suosittelee: Mitä olet aina halunnut, mutta et osta sitä, koska se jokin on liian arvokas? Mieti uudelleen.
Laske mitä tuo jokin tekee hinnaltaan päiväkohtaisesti. Olisiko hankintasi jopa mittaamattoman arvokas, se kulkisi kanssasi loppuun asti?

PS. Aion ottaa yhteyttä taiteilijaan kysyäkseni, onko taulu vielä ostettavissa.