Mainos muutti someen

Jos kuluttaja haluaa saada inspiraatiota uusien treenivaatteiden hankintaan,
avaako hän television ja odottelee urheiluvaatemainoksia?
Selaako hän lehtiarkistoaan etsien inspiraatiota aikakauslehtien mainoksista?

Luultavasti ei.

Yhä kasvava osa kuluttajista avaisi somekanavansa ja näkisi siellä seuraamansa personal trainerin tai muun vaikuttajan kaupallisen yhteistyön urheiluvaatejätin kanssa. Kuluttaja siirtyisi yhdellä tai kahdella klikkauksella urheiluvaatteita myyvään verkkokauppaan.

Koska lähes kaikki meistä ovat somessa, mainostajakin on muuttanut sinne.

Iltapäivälehden artikkeli kertoi 8.7.2020, että Janni Hussin JH Media Oy ja Sara Siepin Semihima Oy osakeyhtiöt tekevät huimia liikevaihtoja- ja voittoja. Osa näiden yhtiöiden tuloista muodostuu sanaparin kaupallinen yhteistyö ansiosta.

Termiin törmää väistämättä, jos vierailee esimerkiksi Hussin tai Siepin kaltaisten some-vaikuttajien instagram-tileillä.

Sanaparilta on melkein mahdotonta välttyä somessa, mutta kuuluupa tämä käsite nykyisin myös monen podcastin alkutervehdyksessä.

Kaupallinen yhteistyö on normi

Käsite kaupallinen yhteistyö on kuluttajille jo niin tuttu, että sitä osataan jopa vaatia:

Digitaalisen ja sosiaalisen median palveluyritys Innowisen tilaamassa ja Kantarin tekemässä tutkimuksessa todettiin vuonna 2019, että sosiaalisen median vaikuttajan kolmanneksi tärkein luotettavuuden mittari on yhteistyön selkeä merkintä.

Koska elämme älypuhelimiemme kautta, digiajassa, tekoälyn jahdatessa innovaatioitamme, mainostajan paras väylä tavoittaa kuluttajat on verkossa.

Mainonnassa kannattavan väylän valintaan vaikuttaa tietysti tuote, ja se, keitä sillä halutaan tavoittaa. Perinteisemmälläkin mainonnalla on toki näkijänsä: kansallisen mediatutkimuksen vuoden 2019 kyselyn mukaan 95% suomalaisista lukee tai katselee sanoma- ja aikakauslehtiä viikoittain jossain muodossa.

Kuitenkin kaikki mediat mukaan lukien, some-mainonta oli selvä voittaja mainonnan kasvua tutkittaessa. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva mainonta kasvoi edellisen vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna 24% vuonna 2020.

Verkossa tapahtuva mainonta vei koko mainonnan kakusta jopa 47%.

Sanoma- ja kaupunkilehtien mainonta laski 15% ja aikakauslehtien 6%.

Instagram-mainonnan tavoittavuus on meillä korkea, suomessa tilejä oli vuonna 2019 1,8 – 1,9 miljoonaa, ja määrä on jatkanut kasvuaan. Kun tähän lisätään Innowisen tieto siitä, että yli puolet instagramin suomalaisista käyttäjistä avaa sovelluksen useaan kertaan päivässä, mainostaja voi luottaa, että oikean vaikuttajan avulla yhteistyöt tulevat nähdyksi. Tällä käyttöasteella edes algoritmit tai verkon latausvirheet eivät tuo suurta lovea näkyvyyteen.

Instagramin käyttäjien keski-ikä nousee monen muun some-kanavan tapaan, tämä antaa siellä toteutettavalle mainonnalle aiempaa laajemman yleisön eri ikäryhmien joukossa.

Nykynuori ei pääse enää moneenkaan some-kanavaan sukulaisiaan pakoon: isoäidit ovat jo instagramissa, isät ja äidit ovat löytäneet TikTokin jo aikaa sitten.

On todettava, että verkkomme ja some-kanavamme keski-ikäistyvät.

Minne lapsemme pakenevat noloja vanhempiaan some-aikakauden jälkeen ja minne me seuraamme perässä?

Sitä emme vielä tiedä, mutta sinne on mainostajankin mentävä.

Lähteet

www.innowise.fi

www.mediaauditfinland.fi

www.kantar.fi/mediamainonta

www.iab.fi

Tuohinainen suosittelee: Mistä kanavista saat mainoksesi?